- Satu Salin
Ohjelmoinnin esiäidin, 1800-luvulla eläneen Ada Lovelacen, voidaan sanoa käynnistäneen digiajan.
Ada oli matemaattisesti ja kielellisesti superlahjakas, mutta eli väärään aikaan. Lisäksi hän oli väärää sukupuolta sillä Adan elinaikana (1800 -luvun puolessavälissä) naisten paneutuminen matemaatiikkaan ja tieteisiin ei ollut toivottua. Mielestäni onkin ihme, että Adan panos on julkistettu Charles Babbagen tieteellisen työn yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että Ada käänsi Italialaisen matemaatikon muistiinpanot, Baggagen Italiassa järjestämästä luennosta, koskien analyyttista konetta. Adan lisäämät kommentit ja algoritmit ("kääntäjän merkinnät") käännöksen yhteydessä on tunnistettu ensimmäisiksi näkemykseksi analyyttisen koneen muista mahdollisuuksista.
Lovelacen merkinnöissä tutkitaan useaa eri konseptia, missä analyyttista konetta voitaisiin hyödyntää:
Yksi näkemys oli modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä.
Toinen näkemys sai lähteensä edellisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa.
”Note G” -osiossa Ada esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi
Neljäs ja nykypäivänä mielenkiintoisin konsepti oli kysymys siitä, pystyykö kone ajattelemaan. Ollaan siis tekoälyn syntyjuurilla. Ada kuitenkin ymmärsi että kone ei itsenäisesti pysty tekemään mitään vaan se pitää ensin ohjelmoida. "Analyyttinen kone ei pysty tekemään mitään omaperäistä. Se voi tehdä vain mitä me käskemme sen tehdä."
Ada Lovelacen visio Charles Babbagen analyyttisen koneen mahdollisuuksista sai päivänvalo vasta, kun IBM:n rahoittama ensimmäinen tietokone esiteltiin 1940-luvulla. Hänen mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriö nimesi Ada-ohjelmointikielen 150 vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1979.
Diginörteille tiedoksi : Ada Lovelacen päivää vietetään lokakuun toisena tiistaina.
Adasta inspiroituneena päätin osallistua Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen "Ohjelmoinnin perusteet" kurssille, jossa perehdytään algoritmien laatimiseen ja nykyaikaisen ohjelmoinnin perusideoihin. Kurssin tavoitteena on oppia yksi uusi kansalaistaito - ohjelmoinnin perusteet.
Lähteet:
James Essinger: Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan (Vastapaino 2016)
Kaikki asiat, mitkä eivät liiku bitteinä tarvitsevat ympärillee pakkauksen. Myös verkkokaupan yleistyminen lisää pakkausten tarvetta, joten pakkaustuotanto ja -suunnittelu on kasvava ala.
Pakkaussuunnittelussa pitää ottaa huomioon pakkauksen käyttötarve ja kohderyhmä. Tämän perusteella voi päättää mikä suunniteltavassa pakkauksessa on tärkeää ja pistää silmään. Tärkeätä on myös määrittää pakkauksen hinta eli materiaali ja tuotantokustannus sekä miten pakkaus saa parhaan näkyvyyden. Tähän vaikuttavat pakkauksen värit ja tekstit , materiaali ja painatuksen laatu. Pienissä sarjoissa voi käyttää hyväksi personointia, joka on mahdollista digipainatuksina ja tekee pakkauksesta taatusi yksillöllisen.
Pakkausssuunnittelun työvaiheet voi kiteytettyttää neljään pääkohtaan:
tutustu: tutki erilaisia pakkauksia
luonnostelu : mieti eri ratkaisuvaihtoehdot ja visualisoi ne luonnoksina
prototyyppi: valitse ehdokkaat pakkauksen rakenteen ja ulkoasun testaukseen
pakkauksen rakenteen ja ulkoasun toteutus
Älypakkaukset
Älypakkaukset ovat mielenkiintoisia! Ne näyttävät ulkoisesti tavallisilta tuotepakkauksilta ja sitä ne perustehtävältään ovatkin. Lisäksi niihin painetaan esimerkiksi tuotteiden rekisteröintitietoja tai kännykällä luettavia koodeja. Yllättävää on, että älypakkaukset eivät juurikaan ole vielä laajemmassa käytössä - tähän vaikuttaa eniten varmaankin tuotantokustannukset. Löysin muutaman esimerkin älypakkaussovelluksista: "Elintarviketeollisuudessa käytössä on tuoreudesta kertovia sovellutuksia. Elintarvikkeissa on tärkeää, että se on syömäkelpoista. Sen havainnointiin on kehitetty indikaattoreita, jotka kertovat tuotteen laadun" ja " Kiinalainen maitokauppias Mengiu on ottanut pakkauksissa käyttöön yksilöivän QR-koodin. Koodin avulla asiakas voi katsoa kyseistä pakkausta koskevaa tietoa valmistus- ja toimitusketjusta sekä toki samalla hänelle tarjotaan tuotteeseen liittyvää mainontaa".
Tässä aiheeseen liittyviä mielenkiintoisia linkkejä:
RDWelhon mielenkiintoinen pakkaussuunnittelusaitti jossa tietoa myös älypakkauksista
- Satu Salin
Tiedon määrän kasvun myötä on entistä tärkeämpää, että tieto visualisoidaan helposti ymmärrettävään muotoon. Raakadatan määrä lisääntyy päivittäin, joten tiedon eli merkityksellisen datan löytäminen ja esittäminen on entistä tärkeämpää. Tässä apuna toimii tiedon visuaisointi ja kuten tiedämme, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että 80% näkemästä, 20% lukemasta ja 10% kuulemasta tiedosta muistetaan.
(Kuva: kilpailutusprosessi yksinkeraistettuna kuvituksena)
Vaikka tietoa on kuvitettu jo tuhansia vuosia, lähtien Egyptiläisten hieroglyfeistä ja kemian alkuainekaaviosta, voisi sanoa että datan kuvitus ja infograafien boomi alkoi noin 7-10 vuotta sitten.
Infograafissa on tärkeää miettiä mitä sillä halutaan kertoa (viestin tulee olla selkeä ja helposti ymmärrettävä), miten sanoma viestitään sekä miten sitä tuetaan visuaalisesti kuten värein ja muodoin.
Tässä muutama vinkki infografiikan tekemiseksi tai minkä tahansa tiedon esittämiseen:
mieti aina käyttäjän/asiakkaan näkökulma (tee tarvittessa kompromissejä)
pelkistä tieto helposti nautittavaan muotoon eli käyttäjän kannalta oleellinen tieto tulee löytää helposti
yksinkertaista ja pyöristä
käytä suhdelukuja (prosentti on aina hyvä), aikajanoja, vertailua, listoja ja karttoja
Löysin myös mielenkiintoisia linkkejä tiedon visualisointiin keskittyviin sivuihin:
Lopuksi visualisoin vielä itseni yhteen kuvaan:
"We learn and remember best through pictures" John Medina / Brain rules
