Digiajan esiäiti Ada Lovelace
- Satu Salin
- Feb 2, 2018
- 2 min read
Updated: Sep 1, 2021
Ohjelmoinnin esiäidin, 1800-luvulla eläneen Ada Lovelacen, voidaan sanoa käynnistäneen digiajan.
Ada oli matemaattisesti ja kielellisesti superlahjakas, mutta eli väärään aikaan. Lisäksi hän oli väärää sukupuolta sillä Adan elinaikana (1800 -luvun puolessavälissä) naisten paneutuminen matemaatiikkaan ja tieteisiin ei ollut toivottua. Mielestäni onkin ihme, että Adan panos on julkistettu Charles Babbagen tieteellisen työn yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että Ada käänsi Italialaisen matemaatikon muistiinpanot, Baggagen Italiassa järjestämästä luennosta, koskien analyyttista konetta. Adan lisäämät kommentit ja algoritmit ("kääntäjän merkinnät") käännöksen yhteydessä on tunnistettu ensimmäisiksi näkemykseksi analyyttisen koneen muista mahdollisuuksista.
Lovelacen merkinnöissä tutkitaan useaa eri konseptia, missä analyyttista konetta voitaisiin hyödyntää:
Yksi näkemys oli modernin tietokoneen edeltäjä, yleiskäyttöinen kone, jota voisi ohjelmoida rajattomasti tekemään muuttuvia tehtäviä.
Toinen näkemys sai lähteensä edellisestä konseptista, sillä siinä Lovelace esitteli idean siitä, kuinka yleiskäyttöinen kone voisi olla laskukonetta laajempi. Analyyttisen koneen tapainen laite pystyisi tallentamaan, muokkaamaan, käsittelemään ja toimimaan minkä tahansa symboliperustaisen järjestelmän kanssa.
”Note G” -osiossa Ada esittää tarkasti koodin, jota nykyään kutsuttaisiin tietokoneohjelmaksi tai algoritmiksi
Neljäs ja nykypäivänä mielenkiintoisin konsepti oli kysymys siitä, pystyykö kone ajattelemaan. Ollaan siis tekoälyn syntyjuurilla. Ada kuitenkin ymmärsi että kone ei itsenäisesti pysty tekemään mitään vaan se pitää ensin ohjelmoida. "Analyyttinen kone ei pysty tekemään mitään omaperäistä. Se voi tehdä vain mitä me käskemme sen tehdä."
Ada Lovelacen visio Charles Babbagen analyyttisen koneen mahdollisuuksista sai päivänvalo vasta, kun IBM:n rahoittama ensimmäinen tietokone esiteltiin 1940-luvulla. Hänen mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriö nimesi Ada-ohjelmointikielen 150 vuotta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1979.
Diginörteille tiedoksi : Ada Lovelacen päivää vietetään lokakuun toisena tiistaina.
Adasta inspiroituneena päätin osallistua Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen "Ohjelmoinnin perusteet" kurssille, jossa perehdytään algoritmien laatimiseen ja nykyaikaisen ohjelmoinnin perusideoihin. Kurssin tavoitteena on oppia yksi uusi kansalaistaito - ohjelmoinnin perusteet.
Lähteet:
James Essinger: Adan algoritmi. Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan (Vastapaino 2016)
Comments